TAIDETERAPIAT MUKAAN SOTE-ALUEELLA TARJOTTAVAN HOIDON JA KUNTOUTUKSEN VAIHTOEHTOIHIN
Taideterapioita ovat kuvataide-, musiikki- ja tanssi-liiketerapia, sekä näitä taidemuotoja integratiiivisesti yhdistävä expressivinen taideterapia.
Suomessa on koulutettuja taideterapeutteja saatavilla näistä jokaisesta taideterapian modaliteetista.
Taideterapioilla voidaan tutkitusti saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Niiden sovellusalueisiin kuuluvat mm. psykiatria, geriatria, kehitysvammaisten kuntoutus, kommunikaatiohäiriöt, neurologiset ongelmat, päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun liittyvät ongelmat. Taideterapioiden vaikuttavuudesta on julkaistu useita suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen tutkimuksia kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Kokemukset ja tutkimukset terveydenhuollon kentältä osoittavat, että taideterapiat ovat tarpeellinen osa hoitomuotojen valikoimaa ja niiden kysyntä kasvaa koko ajan. Taideterapiat voidaan nähdä ‘affective balancing therapies’-suuntaukseen1 kuuluvina. Näissä terapiamuodoissa vointiin vaikutetaan kehollisen kokemuksen, elämyksellisyyden ja emootionaalisen tilan muutoksen kautta, mikä johtaa myös muutokseen kognition tasolla.
Taideterapiat auttavat potilaita ja asiakkaita luomaan adaptiivisia, myönteisiä toimintamalleja ja kehittämään tunnesäätelyä sekä tietoisuutta omasta toiminnasta ja reaktiotavoista. Ryhmämuotoisina taideterapiat tarjoavat rikkaan kontekstin vuorovaikutukselle ja vertaiskokemuksille. Taideterapioiden kautta voi vahvistaa yhteyttä sekä itseensä että toisiin, ja tällä on suotuisa vaikutus mielenterveyteen. Onkin tärkeää sisällyttää taideterapiat tarjottavien hoito- ja kuntoutusmuotojen valikoimaan, sillä ne tukevat perustellusti ja monitahoisesti potilaiden/asiakkaiden tarpeisiin vastaavan hoidon sekä kuntoutuksen toteuttamista.
1 Panksepp, J. (2009). Brain emotional systems and qualities of mental life. From animal models of affect to implications for psychotherapeutics. Teoksessa Fosha, D., Siegel, D. & Solomon, M. (eds.). The healing power of emotion. Affective neuroscience, development and clinical practice (pp. 1-26). New York: W.W. Norton & Company, Inc.Tiedoksi SOTE-alueen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelutyöryhmälle, että aiheeseen liittyen on relevantteja julkaisuja mm. seuraavasti:
Kuvataideterapia
Haeyen, S., van Hooren, S., van der Veld, W. & Hutschemaekers, G. 2017. Efficacy of Art Therapy in Individuals With Personality Disorders Cluster B/C: A Randomized Controlled Trial. Journal of Personality Disorders. e-View Ahead of Print. https://doi.org/10.1521/pedi_2017_31_312
Blomdahl, C. 2017. Painting from Within – Developing and Evaluating a Manual-based Art therapy for Patients with Depression. University of Gothenburg. Doctoral Theses / Doktorsavhandlingar Institutionen för vårdvetenskap och hälsa. Sahlgrenska Academyhttp://hdl.handle.net/2077/52419.
* väitöksessä mukana yksi RCT-tutkimus
Rankanen, M. 2016. The visible spectrum: Participants’ experiences of the process and impacts of art therapy. Doctoral dissertation. Helsinki: Aalto ARTS books.
Musiikkiterapia
Aalbers S, Fusar-Poli L, Freeman RE, Spreen M, Ket JCF, Vink AC, Maratos A, Crawford M, Chen XJ, & Gold C. 2017. Music therapy for depression. Cochrane Database of Systematic Reviews. Issue 11. Art. No.: CD004517. DOI: 10.1002/14651858.CD004517.pub3.
Erkkilä, J., Punkanen, M., Fachner, J., Ala-Ruona, E., Pöntiö, I., Tervaniemi, M., Vanhala, M., Gold, C. (2011). Individual music therapy for depression: Randomised controlled trial. British Journal of Psychiatry, 199, 132-139.
Kamioka, H., Tsutani, K., Yamada, M., Park, H., Okuizumi, H., Tsuroka, K., . . . Ohio, T. 2014. Effectiveness of music therapy: A summary of systematic reviews based on randomized controlled trials of music interventions. Patient Preference and Adherence, 8, 727-754.
Mays KL, Clark DL, Gordon AJ. 2008. Treating addiction with tunes: a systematic review of music therapy for the treatment of patients with addictions. Substance Abuse, 29:51–59.
Tanssi-liiketerapia
Punkanen, M., Saarikallio, Leinonen, S. O., Forsblom, A., Kulju, K., & Luck, G. 2017. Emotions in motion: Depression in dance-movement and dance-movement in treatment of depression. In V. Karkou, S. Oliver & S. Lycouris (eds.), The Oxford handbook of dance and wellbeing. Oxford: Oxford University Press. DOI: 10.1093/oxfordhb/9780199949298.013.58
Pylvänäinen, P. & Lappalainen, R. 2017. Change in body image among depressed adult outpatients after a dance movement therapy group intervention. Arts in Psychotherapy, https://doi.org/10.1016/j.aip.2017.10.006.
Pylvänäinen, P., Muotka, J. and Lappalainen, R. 2015. A dance movement therapy group for depressed adult patients in a psychiatric outpatient clinic: effects of the treatment. Frontiers in Psychology, 6:980. doi: 10.3389/fpsyg.2015.00980.
Käynnissä oleva (2017-2019) tutkimushanke Jyväskylän Yliopiston, Suomen Tanssiterapiayhdistys ry:n ja KELAn toteuttamana: RYHMÄMUOTOINEN TANSSI-LIIKETERAPIA KUNTOUTUSMUOTONA MASENNUSPOTILAILLE:
– Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
Lisätietoja:
TaT Mimmu Rankanen, Taiten ry.
kuvataideterapeutti, psykoterapeutti
mimmu.rankanen@aalto.fi
Kaija Oivamäki-Tähtinen, Suomen musiikkiterapiayhdistys ry.,
musiikkiterapeutti, psykoterapeutti
kaija.tahtinen@saunalahti.fi
Päivi Pylvänäinen, Suomen Tanssiterapiayhdistys ry.,
tanssi-liiketerapeutti, psykologi, tohtorikoulutettava
paivi.pylvanainen@tanssiterapia.fi