Taideterapioilla voidaan tutkitusti saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Niiden sovellusalueisiin kuuluvat mm. psykiatria, geriatria, kehitysvammaisten kuntoutus, kommunikaatiohäiriöt, neurologiset ongelmat, päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun liittyvät ongelmat. Taideterapioiden vaikuttavuudesta on julkaistu useita suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen tutkimuksia kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Kokemukset ja tutkimukset terveydenhuollon kentältä osoittavat, että taideterapiat ovat tarpeellinen osa hoitomuotojen valikoimaa ja niiden kysyntä kasvaa koko ajan. Taideterapioiden juridinen asema on kuitenkin jäänyt jälkeen muusta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehityksestä. Kuvataideterapeutin, musiikkiterapeutin ja tanssi- liiketerapeutin ammatteja ei ole säädetty terveydenhuollon nimikesuojatuiksi ammateiksi.
Nimikesuojauksen puute johtaa siihen, että näitä terapioita saavan potilaan, terapiaa antavan terapeutin, terapiaa järjestävän tahon ja valvovan viranomaisen asemaan liittyy useita ongelmia ja kohtuuttomia asetelmia. Käytännössä taideterapeutit noudattavat terveydenhuollon ammattihenkilöille asetettuja vaatimuksia, periaatteita ja eettisiä ohjeita, mutta ammattinimikkeen puuttuessa mikään viranomainen ei valvo taideterapeuttien ammatinharjoittamista eikä potilasturvallisuutta. Tästä syystä esitämme, että taideterapeutti- nimike rekisteröidään sosiaali- tai terveydenhuollon viralliseksi ammattinimikkeeksi.
Taideterapeutti-nimikkeen alla toimisivat kuvataideterapeutit, musiikkiterapeutit ja tanssi- liiketerapeutit sekä näitä taidemuotoja integratiiivisesti yhdistävät expressiviset taideterapeutit. Rekisteröity nimike tulee myöntää riittävän laajan korkeakoulutasoisen tai yliopistollisessa yhteistyössä toteutetun taideterapiakoulu-tuksen perusteella.
Suomalainen musiikkiterapiakoulutus perustuu yhdenmukaiseen järjestelmään, joka täyttää kansalliset ja kansainväliset vaatimukset. Jyväskylän yliopistossa on musiikkiterapian professuuri ja kansainvälisesti korkeatasoinen opetus- ja tutkimusklinikka. Kuvataideterapiaa on opetettu yli kahden vuosikymmenen ajan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa kuten Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston täydennyskoulutuskeskuksissa sekä Eino Roiha- instituutissa. Tanssi-liiketerapian koulutusta on tarjottu ammatillisena täydennyskoulutuksena 90-luvun lopulta lähtien Teatterikorkeakoulun ja Taideyliopiston täydennyskoulutuskeskuksissa sekä yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen Eino Roiha instituutissa. Näiden luovien terapioiden yhteinen tietopohja on vuorovaikutukseen perustuvassa terapiasuhteessa,kehityspsykologiassa, neurologiassa, luovuudessa sekä taiteen emotionaalisissa, psykologisissa ja sosiaalisissa funktioissa.
Euroopan tasolla taideterapiakoulutusten kehitys- ja arviointityötä tukee Euroopan taideterapiakorkeakoulujen ja yliopistojen konsortio ECArTE sekä European Music Therapy Confederation ja European Association of Dance-Movement Therapy. Lisäksi kullakin alalla on Suomessa omat rekisteröidyt yhdistyksensä, jotka pyrkivät edistämään taideterapioiden tietoutta, tutkimusta, koulutusta ja ammatillista toimintaa. Suomessa on n. 600 koulutettua musiikkiterapeut-tia, n. 300 kuvataideterapeuttia ja n. 100 tanssi-liiketerapeuttia.
Taideterapia on rekisteröity lailliseksi sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatiksi useissa Euroopan maissa, kuten Itävallassa, Iso-Britanniassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa. Suomessakin on jo kauan sitten tunnustettu taideterapioiden vakiintunut asema sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä tunnistettu taideterapioiden ongelmallinen tilanne ammatillisen pätevyyden määrittelyn puuttuessa (Opetusministeriön muistio, 2003:6, s 2022). Myös psykoterapeuttikoulutusten uudistuksen yhteydessä keskusteltiin siitä, että taideterapioiden koulutuksesta ja rekisteröinnistä tulee tehdä erillinen päätös, koska niitä ei otettu käsittelyyn samanaikaisesti psykoterapioiden kanssa. Tämän jälkeen musiikkiterapeuttien ammattinimikeasiassa on tehty eduskunnassa neljä kirjallista kysymystä (v. 2014-2015) ja lakialoite (2014), jotka eivät kuitenkaan edistäneet asiaa. Taideterapioitten sääntely tuleekin nyt saattaa oikeusvaltion edellyttämälle tasolle.
Taideterapeuttien tilanne on helposti korjattavissa asetuksen muuttamisella. Muutoksesta on hyötyä kaikille osapuolille eikä haittaa millekään taholle. Siitä ei aiheudu myöskään valtiolle mainittavia kustannuksia. Pyydämme, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Valvira ottavat asiamme käsittelyyn ja vaikuttavat siihen, että kuvataide-, musiikki- ja tanssi-liiketerapeuttien ammatti virallistetaan nimikesuojatuksi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattinimikkeeksi taideterapeutti.
Jaakko Erkkilä
musiikkiterapeutti, psykoterapeutti
musiikkiterapian professori, Jyväskylän yliopisto
Lisätietoja:
TaT Mimmu Rankanen, Taiten ry.
kuvataideterapeutti, psykoterapeutti
Kaija Oivamäki-Tähtinen, Suomen musiikkiterapiayhdistys ry., musiikkiterapeutti, psykoterapeutti
Päivi Pylvänäinen, Suomen Tanssiterapiayhdistys ry., tanssi-liiketerapeutti, psykologi
